Conference ih dinzia man, kisik om lo: (a telnai lo taa ding himasa zaw hi)
==============================================
By:- MUC President
==============================================
By:- MUC President
Ih conference tawh kisai in khial/ khial lo cih theih nadingin church ii khiatna, a luanzia, a paizia cihte theih masak kul hi.
1. Seventh-day Adventist pawlpi ih cih in tual khua khat a thu-um teng kipawlna (local congregation) hi a, SDA mi khat in kamciam 13 tawh tuiphum in tual SDA pawlpi ah member khat hi. Thu um mi-in tual pawlpi sangin bul zaw, tual pawlpi in Conference/Mission, Union, Division, GC te sang bul zaw hi. Hih teng sangin Zeisu bul zaw hi. Pawlpi in upna tawh kipawlna hi (Church Manual, 2000 ed., 32). 1976 in SDA upna laigil 22 kinei a, 2000 in 27 kinei hi. 2010 ciangin 28 kineihi.
2. Conference/Mission/Field/Section/Station/Region/ Association/Territory/Delegate cihte pen SDA pawlpi min hi lo in tual pawlpite kipawl in a guaih uh pawlpi nasemte, tuu cing, Pastor, evangelists, workerte kipawlna min hi. SDA ii khen khat (unit khat) hi. Conference a ding zo nai lote pen atung aa adang min kipia hi Church Manual, p. xxii. SDA pawlpi ki-ukna pen democracy hi. SDA Ency. Vol 10, p. 1325. Conference/mission/field cihte pen pawlpi te kipawl aa nasem acial te ii kipawlna party ki-ukna min hi aa, SDA pawlpi min hi lo hi.
3. Union/Division/G.C te zong SDA pawlpi min hi lo in SDA pawlpi ii khenkhat bek mah hi uh aa, G.C. in ki-uknate lakah a sang pen, thu nei pen hin pawlpi ii kipawlnadangte tungah thunei hi.SDA kipawlna (democratic organization) ii kiteelna ah level (dawl) 4 om in tualsung thu-um mite kipawlna longal a dang kipawlnate pawlpi (church) hi lo hi. CM. p. 26. Hih tual pawlpi ih cih pen thu-um mite hi; inn leh lo, leitang, huang cihte hi lo hi. GC in tual pawlpi a dingin SDA Church Manual koih a, Pawlpi nasemte adingin SDA Miniter’s Handbook, na sepdan ding Working Policy, Elder ta dingin Elder’s Handbook bawl sak hi.
4. Hih Conferece/Mission pen nampi zui (national), kampau zui (linguistic), minam zui (ethnic) in kiphuan hi (Handbook of SDA Theology,2000,Vol 12,p18)
5. GC (1863) aom ma in, Michigan conference (1861) na om khin aa, hihte ma in SDA pawlpi (1860) na om khin hi. SDA tual pawlpi pen GC ii bulpi hi cih akinial thei lo thu hi. GC lo in tual pawlpi om thei, tual pawlpiteng om lo in GC om thei lo hi zaw. SDA tual pawlpi in a gol pen, a bu cing, amah leh amah suakta tak aa ki-ukna (special prerogative power) nei pawlpi hi SDA Ency. Vol 10, p.300. Tual pawlpi kigawm pen leitung bup pawlpi hi lo hi. Leitung bup pawlpi khen khat pen tual pawlpi hi lo hi cin paradoxical statement tawh hong lak hi. Handbook of SDA Theology, 2000, pp. 542,560.
6. Tua hin SDA tual pawlpite kipawl in pawlpi nasem siampi council Conference ih din pen lampialna hi lo hi. Tua Conferece in nasem dingte, nasepzia leh sepdante systematic aa geelna phual khat hi. Tua tham lo in, thu tuamtuam hang aa, SDA kipawlna buppi tawh a kizom lo (separated from the whole church organization by different circumstances) kipawlna nonote SDA pawlpi tawh kibang upna aneite pen SDA/SDA organization hi lo hi cin kinial lo hi SDA. Ency. Vol.10, 1324. Hih thute a kip lai teng MUC pen SDA pawlpi conference maan hi lo hi cin mi ahih peuhmah in nial kei ta hen.
7. Division ii saanna (affliation) a nei lo Union Conferencete, GC session ciangaa kisaang dingte (ahun gen lo) GC huam sungah om hi (Ibid. p.494) cih muhna zaipi na om hi. Matpongtin nei ta kei le cin, na suahna gamah citizen kici gam mi mah na hi veve veh.G.C tawh kizom ding mungtup pi leh deih bulpi khat hi. Kizop theih loh nading in sum leh paai, tha leh ngal, kipawlna zang aa, mi mal pawl khatin thuna lo pawl khat paulap in GC tawh kizop ding hong khak tan hi zaw hi. Lunghi mawh nang om kilkel lo hi.
Hih conference vai pen theologically, ecclesiastically in lauhuai het lo hi. Tual pawlpi bek mah SDA pawlpi (church) min nei hi.